Blogi

Menisinkö merta edemmäs kalaan – Ukrainaan?

Maailmanlaajuinen talouskriisi puraisi Ukrainaa kipeästi. Ukrainalaiset tunsivat puraisun kukkaroissaan
kotimarkkinoilla, kun vientitulot lähtivät roimaan laskuun. Puraisu oli ukrainalaisille kipeä myös siksi, että Venäjän ”slaavilainen veljeskansa” säästyi heihin verrattuna pelkällä säikähdyksellä. Moskova pystyi paikkaamaan yhteiskunnan haavoittuvimpia osia kaasu- ja öljyvaroista säästetyillä rahastoilla, kun taas Kiovan oli pikaisesti lähdettävä neuvottelemaan IMF:n kanssa täydellisen romahduksen estävästä lainoituksesta.

Ukraina kuitenkin löytyy säännönmukaisesti kansainvälisten markkinaselvitysten ja kansainvälistymisohjelmien kohdemaiden listoilta. Yhdeksi kaikkein kiinnostavimmista sektoreista on noussut meriteollisuus, jonka tiimoilta yhteystyötä havittelevat EU-kumppaniemme lisäksi muun muassa Venäjä. Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh lupasi taannoin auttaa Dmitri Medvedeviä Sotshin talviolympialaisten valmisteluissa, jos Venäjän johto puolestaan osallistuu telakkateollisuuden, innovaatioteknologian ja tietoliikennealojen yhteistyön tukemiseen.

Kysymys ennen Neuvostoliiton hajoamista koulua käyneille: muistatteko historian opetuksesta lauseen ”Ukraina on Neuvostoliiton vilja-aitta”? Mustan mullan merkitys ei ole kadonnut mihinkään, vaikka maailman kartta näyttääkin toiselta Kylmän sodan jäljiltä. Nykyään Ukrainaa kutsutaan Euroopan vilja-aitaksi. Ei siis ole yllätys, että ulkomaalaiset investoijat seuraavat tiiviisti Ukrainan maatalouden ja elintarviketeollisuuden kuulumisia.

Ukraina on perinteisesti ollut ylpeä myös koulutuksensa tasosta. Yliopisto-opetuksesta mainittakoon erityisesti
luonnontieteet ja matematiikka, joiden parista on vuosikymmenten aikana noussut valtava määrä asiantuntijoita, jotka kaupungistumisen alettua siirsivät maan teollisuusmaiden kehitystasolle vesi- ja ydinvoimaloiden avulla. Samalla he kehittivät Neuvostoliiton tasavalloille elintärkeän teollisten raaka-aineiden jakeluverkoston. Eikä Ukraina toimittanut liittolaisilleen vain raaka-aineita, vaan se pystyi tuottamaan myös valmista huipputekniikkaa, kuten lentokoneita ja ohjuksia. Ja tietysti avaruusteknologiaa. Ei sovi unohtaa, että Ukrainalla on oma ”NASAnsa” ja avaruusohjelmansa. Ukrainan avaruusjärjestö on nimeltään NKAU (Ukrainan kansallinen avaruustoimisto).

Entä mitä nämä voimalat ja raketit sitten merkitsevät suomalaisille etabloitujille? Ainakin sitä, että kohdemaasta löytyy koulutettua työvoimaa ja monipuolista osaamista. Ja silloin, kun talouden mittarit näyttävät kriittisiä lukemia, korkeatasoista työvoimaa on tavallistakin enemmän liikkeellä työmarkkinoilla.

Kansainvälistyminen on mielenkiintoinen, mutta haastava tehtävä kaikille uusille tulokkaille ulkomaisilla markkinoilla. IVY-maat edustavat sitä haastavinta joukkoa kaikkine byrokratian koukeroineen, voitelurahoineen, neuvottelukulttuureineen jne. Ukraina kuitenkin eroaa muista siinä, että Kiovan vallanpitäjät ovat luoneet erinomaiset suhteet Euroopan unioniin. Parantaakseen investointi-ilmapiiriä läntisiin partnereihinsa, Ukraina on neuvotellut muun muassa teollisuustuotteiden vastaavuudesta. Vastaavuudella tarkoitetaan sitä, että EU:n teollisuustuotteille raivataan erityinen väylä Ukrainaan ja vastaaville ukrainalaistuotteille avataan ovia EU:n sisällä.

Tällaiset sopimusprosessit ovat Ukrainan kannalta erinomaisia ulkomaisen rahan houkuttimia. Asiantuntijat ovat pitäneet korkean tuoton kehittyviä markkinoita jo pitkään kaikkein parhaina sijoituskohteina. Niiden talouskasvu on ollut kansainvälisessä vertailussa aivan omaa luokkaansa. Kun kasvuun lisätään valtionhallinnon toimet, joilla talouspoliittisia heilahduksia hillitään ja kaupan esteitä puretaan, syntyy talouskeskuksia, jotka kestävät hyvin ulkoisia kriisejä. Niissä keskiluokka kasvaa, valtio sijoittaa kasvavia tuloja infrastruktuuriin, joka puolestaan houkuttelee taas lisää ulkomaisia toimijoita rajojen sisälle.

Niinpä analyytikot ovat alkaneet käyttää termiä ”positiivinen kierre”. Tämän kierteen tuloksia on odotettavissa Ukrainassa.

Kirjoittaja: Toomas Lybeck

 

Kommentoi kirjoitustamme

2 responses to “Menisinkö merta edemmäs kalaan – Ukrainaan?”

  1. x sanoo:

    Do not Levitra pen ebay Buy cialis x pills online usa Medical uses for viagra Viagra ohne rezept online .

  2. ten sanoo:

    Incidentally I have been ordering top ten personal loan lenders and Cialis not for the first month.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© 2011 Sarus Oy