Blogi

Älä pelkää itää

Lähde: Salon Seudun Sanomat/Suvi Kulla 10.6.2013

Taina Kalintiv aloitti Venäjän-kaupan uransa trokaamalla verkkapukuja ja saippuaa. Nyt hän neuvoo salolaisyrityksiä olemaan rohkeampia.

Taina Kalintiv lysäyttää ryhtinsä löysäksi. Hän nojaa tuolin selkämykseen ja ristii kätensä puuhkaan pallean yli. Silmät kapenevat viiruiksi, ja kasvoille pingottuu halveksiva ilme.
– No, mitä sulla sitten olisi tarjolla, hän kysyy ja kuulostaa siltä, ettei häntä oikeastaan kiinnosta vastaus.
Taina Kalintiv esittää venäläistä ostajaa.
Sitten alkaa hersyvä nauru, ja naisen ryhti oikenee.
– Tuollaisia he voivat olla. Venäläiset myyjät saattavat olla surkeita, mutta ostajat ovat piinkovia, sanoo Kalintiv. Silti Venäjälle pitäisi lähteä rohkeasti hieromaan kauppaa, hän sanoo. Markkina on iso, ja suomalaiset saavat etumatkaa hyvän maineen vuoksi.

”Saloa vaivaa lamaannus”

Sarus Oy:n toimitusjohtaja Taina Kalintiv v. 2013

Sarus Oy:n toimitusjohtaja Taina Kalintiv v. 2013

Taina Kalintiv on salolaisen Saruksen toimitusjohtaja ja toinen perustaja. Sarus myy markkinointi- ja koulutuspalveluja yrityksille, jotka haluavat Venäjän ja suurimpien Ivy- maiden Valko-Venäjän, Kazakstanin, ja Ukrainan markkinoille. Tänä keväänä Sarus toteutti Salossa kolmannen kerran työvoimapoliittisen koulutuksen, jossa saatetaan yhteen työttömiä kielitaitoisia työnhakijoita ja itämarkkinoille haluavia pk-yrityksiä.
Koulutus sujui hyvin, mutta Kalintiv huolestui.
– Meillä oli mukana yhdeksän yritystä, muttei yhtäkään Salosta. Täällä ollaan nyt hiukan lamaantuneita.
Kalintiv ei usko, että Salon yritysprofiili selittää asiaa. Kun Salossa uinutaan, lähikaupungeista ponkaisee samojen toimialojen yrityksiä uusille markkinoille.
– Ehkä tämä johtuu Venäjään kohdistuvista peloista ja ennakkoluuloista, hän arvioi.
Pelot ovat tuttuja myös hänelle itselleen.

Rzhev opetti Venäjän ja venäjän

Taina Aaltonen pelkäsi, ettei saisi kaupasta kaikkea tarvitsemaansa. Niinpä hän pakkasi mukaan muun muassa meetvurstia, salmiakkia, terveyssiteitä, kirjoitusvälineet ja pulsaattoripesukoneen.

Taina Rzhevissa v. 1991

Taina Rzhevissa v. 1991

Oli elokuu 1990, ja Taina Aaltonen matkasi Lev Tolstoi -junalla Helsingistä Moskovaan. Kalintiv oli vielä Aaltonen, ja naapurimaan nimi oli Neuvostoliitto. Moskovasta matka jatkui Rzhevin teollisuuskaupunkiin Volga-joen rannalle. Rzhev on Salon ystävyyskaupunki, ja Salossa lukiota käyvä Taina lähti kaupunkiin vaihto-oppilaaksi.

Hän tiesi menevänsä maahan, jossa tavallisella kansalla oli pulaa kaikesta. Määränpäässä oli monta perhettä, jotka olisivat halunneet suomalaistytön luokseen. Perhe, joka hänet majoittaisi, saisi upouuden kerrostalokolmion omistukseensa.
Taina päätyi vanhan pariskunnan ja heidän vanhapiikatyttärensä luokse. Hänen tulonsa huomasivat kaikki.
– Olin vaaleanpunaisessa verkkapuvussa kuin filmitähti. Kaupungin katukuva oli harmaa, ja kaikki muut käyttivät harmaita vaatteita, eikä minulla ollut yhtään niin tylsää vaatetta. Minullekin tehtiin nopeasti tumma koulupuku.

Vappukulkue 1.5.1991

Vappukulkue 1.5.1991

Vaikka Tainan pelot tavarapulasta, sähkökatkoista ja epämääräisestä vesihuollosta tulivat todeksi, tuli vuodesta myös hyvällä tavalla unohtumaton.
– Sain paljon hyviä ystäviä, joihin olen tänä päivänäkin säännöllisesti yhteydessä.
Kymmenen vuotta vaihto-oppilasvuoden jälkeen yhdestä ystävästä tuli myös aviomies.
Vuosi Rzhevissä opetti Taina Kalintiville paitsi venäjän kielen myös paljon venäläisestä sielunmaisemasta.

Kun kaupungin suurimman työnantajan, nosturitehdas Vysotan, johtaja kysyi suomalaislukiolaisen viihtymisestä, Taina kertoi kotona olevan kylmä. Seuraavana päivänä kerrostalon lämmitysjärjestelmä kytkettiin päälle.
– Venäjä on suhdekeskeinen maa ja markkina. Henkilökohtaisille kontakteilla on paljon merkitystä.

Korruptio on edelleen arkea

Rzhev, luokkakuva, Koulu  №9, 11B-luokka

Rzhev, luokkakuva, Koulu №9, 11B-luokka

Kun Taina kävi vaihto-oppilasvuotensa aikana lomilla Salossa, lastasi hän ystäville laatikoittain tuliaisia: Finn Flaren punaisen verkkapuvun, Adidaksen lenkkareita, saippuaa, suklaata. Kerran matkaa lähti imurikin. Se ei ollut bisnestä, mutta heijasteli isompaa kuvaa.

Vaikka venäläiskauppojen hyllyt ovat tänä päivänä täynnä tavaraa, elää harmaalla alueella toimivan maahantuonnin perinne edelleen.
– Venäjän markkinoilla on paljon tavaraa, joka ei saisi meillä ikinä myyntilupaa. Maan markkina ja hintataso pitää ymmärtää ennen kuin lähtee sinne oman tuotteensa kanssa.

Myös korruptio on arkea. Taina Kalintiv ei suosittele suomalaisille liian kirkasotsaista lähestymistapaa. Hänen mielestään jokaisella maailman maalla on omat erikoisuutensa.
– Ei Venäjälle voi lähteä opettamaan paikallisia, miten pitäisi toimia. Siellä paljastuu säännöllisesti korruptioskandaaleja isoissa organisaatioissa, joissa valtiokin on mukana. En usko, että tilanne muuttuu niin kauan kuin valtio ja maan poliittinen johto ovat sekaantuneet korruptioon. Venäjällä on omat lainalaisuutensa. Näistä tilanteista selviää, kun on hyvä paikallinen kumppani.

Länsinaapurin tuotteita arvostetaan

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Taina Kalintiv ryhtyi opiskelemaan idänkauppaa Kouvolassa. Jo ennen valmistumistaan hän sai työpaikan salolaiselta keittiövalmistaja Avestialta, minkä jälkeen vuorossa oli Benefon. Salon toinen matkapuhelinsuuruus oli aikanaan Venäjän myydyin NMT-kännykkämerkki.

Benefonin alamäen päätteeksi Kalintiv ja aiemmin Nokiassa työskennellyt Jouko Häyrynen päättivät ryhtyä idänkaupan konsulteiksi. Aasialaiset elektroniikkayritykset halusivat Venäjän markkinoille, ja suomalaiskaksikko auttoi heitä alkuun.

Vuonna 2010 Kalintiv osti Häyrysen osuuden yhtiöstä, ja uudeksi osakkaaksi ryhtyi Benefonilla idänkauppaa johtanut Pia Kähärä.
– Silloin piti päättää, jatketaanko vanhalla tavalla vai ryhdytäänkö kasvamaan.
Naiskaksikko valitsi kasvun. Nyt Saruksella on viisi työntekijää Suomessa sekä viisi projektityöntekijää Venäjällä ja Ivy-maissa. Kalintivin toiveena on, että myös muut salolaisyritykset valitsisivat kasvun. Hänen mielestään naapurimaan suuret markkinat olisivat luonnollinen kasvusuunta.

– Salossa on nyt tarjolla monenlaisia tukia kansainvälistymiseen. Venäjällä on kova kilpailu kaikissa tuoteryhmissä, mutta esimerkiksi suomalaisten elintarvikkeiden kysyntä on todella isoa, ja suomalaistuotteita arvostetaan. Myös teknologiatuotteille on hyvät markkinat, kun infraa ja teollisuutta modernisoidaan. Venäjä on iso markkina, muttei sen ihmeellisempi kuin muutkaan. Pelko on turhaa.

Lähde: Salon Seudun Sanomat/SUVI KULLA 10.6.2013

Kommentoi kirjoitustamme

2 responses to “Älä pelkää itää”

  1. advance sanoo:

    SPECIAL OFFER : cash advance loans in virginia For Women Herbal on SALE , Buy Viagra For Women Herbal shop online .

  2. best sanoo:

    the best site viagra prices us is much of Levitra, brand name or need a solid erection for about an hour.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

© 2011 Sarus Oy