Ajankohtaista

Kazakstan korvaa Venäjää (Talouselämän artikkeli, julkaistu 8.1.2016)

Kun Sampo Rosenlewin tehdashanke Venäjällä jumiutui, yhtiö käynnisti kokoonpanon Kazakstanissa.

”KAZAKSTAN ON tietyllä tavalla vakaampi markkina”, toimitusjohtaja Jali Prihti toteaa.

Sampo Rosenlew on käynnistänyt leikkuupuimureiden kokoonpanotuotannon Pohjois-Kazakstanin Petropavlovskissa. Yhtiön tehdashanke Venäjällä on polkenut paikallaan vuosia, eivätkä talouspakotteet ole ainakaan helpottaneet sen etenemistä.

Ensimmäiset Sampo Aasia-puimurit on koottu Samruk Kazyna-yhtiön tehtaan halleissa Porissa valmistetuista moduuleista. Dieselmoottori on tehnyt Tampereella AGCO Power.

Komponenteissa Kazakstanin politiikka on sama kuin Venäjällä, koska molemmat kuuluvat Euraasian tulliliittoon ja talousunioniin. Alueelle määritelty lokalisaatioaste vaatii, että jatkossa tuotantomoduuleita valmistetaan paikallisesti ja kohtalaisen paljon ostetaan kazakstanilaisilta toimittajilta.

Oman tehtaan rakentaminen olisi helppoa, mutta jakelu-, huolto- ja rahoituskanavien hankkiminen ei onnistu ilman vahvaa paikallista toimijaa. Samruk Kazyna kuuluu Kazakstanin suurimpiin yrityksiin.

”Tiettyihin asioihin on saatava paikallinen liikekumppani”, tukee KaukoInternational Oy:n toimitusjohtaja Niiles Airola.

KaukoInternational integroi teknologiayritysten tuotteita ja palveluita kokonaisuuksiksi ja tarjoaa myyntiverkoston sekä paikallishankinta- ja palveluverkoston Kazakstanin markkinoilla.

PRIHTI JA Airola näkevät Kazakstanin unionijäsenyydessä selkeän edun. Se pakottaa maan kehittämään omaa tuotantoa pärjätäkseen talousunionissa Venäjää vastaan. Toiseksi se avaa portin koko unionin alueelle, johon kuuluvat myös Valko-Venäjä, Armenia ja Kirgisia. Tärkeintä on pääsy Venäjälle ilman pakote- ja vastapakoterasitteita.

”Kazakstanilainen ja suomalainen on todella hyvä kombinaatio. Kazakstaniin kannattaa ehdottomasti viedä tuotantoa ja siellä tuotettua Venäjälle”, Airola toteaa.

Kazakstanin potentiaali on ilman unioniakin huomattava. Keski-Aasian merkittävin talous hyödyntää infrastruktuurin ja teollisuuden modernisoinnissa lähes 10 miljardin USA:n dollarin öljyrahastoaan. Tavoitteina ovat siirtyminen vihreään talouteen ja energiatehokkuus, myös koulutus on keskeisessä asemassa. Prioriteettiprojekteihin kuuluu Astana Expo 2017-maailmannäyttely, jonka teemana on tulevaisuuden energia.

”Se on suora linkki suomalaiseen teknologiatarjontaan”, Finpron vanhempi neuvonantaja Aleksej Leppänen sanoo.

SUOMALAISIA RUMMUTTAVAT maahan ulkomaankauppaministeriö, Finpro ja yksityinen Sarus Oy. Niiden vienninedistämismatkoilla on käynyt melkoinen määrä suomalasia yrityksiä honkamajojen valmistajista Patriaan. Kazakstanin investointiohjelmien ohella kiinnostusta lisää se että maasta on juuri tullut WTO:n jäsen. Toisin kuin Euraasian muut maat Kazakstan ei vieroksu yhteistyötä EU:n kanssa.

Kazakstanissa toimii satakunta suomalaista yritystä ja määrä kasvaa. Esimerkiksi Tikkurila on aloittanut vesiohenteisten maalien tuotannon maan entisessä pääkaupungissa Almatyssa.

Lähtijöitä eivät idän riskit pelota, siellä niihin on totuttu Venäjällä. Pahimpana Sarus Oy:n Kazakstanin-liiketoiminnasta vastaava Pia Kähärä pitää eroja liiketoimintakulttuurissa.

”Korruptio ja suhdekeskeisyys kukoistavat. Siellä pitää tietää, kenen kanssa on tekemisissä”, hän toteaa.

 

Teksti Santeri Pakkanen, Talouselämä 1/2016

© 2011 Sarus Oy