Tästä jutusta saat vinkkejä, mitä suomalaisesta yksilökeskeisestä kulttuurista tulevan kannattaa huomioida Venäjällä ja IVY-maissa.

1. Luottamus syntyy kun panostat henkilökohtaisiin tapaamisiin.

Venäjällä ja IVY-maissa pätee erittäin hyvin sääntö, että myy ensin itsesi ja vasta sitten tuotteesi. Bisnestä tehdään mieluiten ystävien ja tuttavien kesken, ja henkilökohtaisia suhteita ja luottamusta rakennetaan pitkäjänteisesti. Asiakassuhteita ei siis rakenneta sähköpostilla vaan säännöllisellä ja tiiviillä yhteydenpidolla. Henkilökohtainen muistaminen ja huomioiminen ovat kaiken a ja o. Esimerkiksi liiketoimintakumppanien syntymäpäivät on hyvä muistaa.

Suhdekeskeisessä kulttuurissa luottamus on yksi tärkeimpiä käsitteitä: ihmiset jaetaan “meihin ja muihin”. Kanssakäyminen ja liiketoiminta perustuvat vastavuoroisuuteen niin hyvässä kuin pahassa – ”minä sinulle, sinä minulle”. Jos olet venäläisen silmissä “nashi” eli meidän porukkaa, olet saavuttanut luottamuksen. Kuvaavaa on, että pääsääntöisesti suomalainen luottaa vieraan liikekumppanin tarkoitusperiin, mikäli tämä ei osoittaudu epäluotettavaksi. Venäjällä ja IVY-maissa taas vieraaseen ei pääsääntöisesti luoteta, ennen kuin tämä todistaa olevansa luotettava.

2. Myyntityössä ovet aukeavat helpoiten välikäsien kautta.

Suomalainen epämuodollinen tapa pirauttaa suoraan tuntemattomalle, potentiaaliseksi identifioidulle asiakkaalle ei useinkaan toimi venäläisessä kulttuurissa. Venäjällä tapaamisten järjestämiset vievät normaalisti aikaa: audienssit sovitaan yleensä virallisesti sihteerien kautta ja prosessi vaatii lähes aina useita kirje- ja soittokierroksia.

Helpoin tapa päästä nopeasti tapaamiseen uuden potentiaalisen asiakkaan puheille tapahtuu välikäsien – suhteiden ja suositteluiden – kautta. Kannattaa aina selvittää, kuka omasta suhdeverkostosta tuntee kenet.

3. Suhdekeskeisessä kulttuurissa johtaja tekee päätökset

Suhdekeskeiseen kulttuuriin liittyy yleensä suuri valtaetäisyys ja status: Venäjällä valta ja vastuut ovat jakaantuneet epätasaisesti myös yrityksissä. Venäjällä johtaja tekee päätökset ja muut toimeenpanevat ne. On toki viisasta edetä myyntineuvotteluissa eri organisaatiotasoilta, mutta ilman ylimmän johdon siunausta kauppoja ei tule. Selvitä siis tarkkaan, kenen kanssa kannattaa neuvotella.

Venäläinen neuvottelija odottaa suomalaiselta neuvottelukumppaniltaan myös kykyä tehdä päätöksiä nopeallakin aikataululla. Venäläisen innostus jatkoneuvotteluihin lopahtaa nopeasti, jos esimerkiksi vastauksia, tarjouksia tai muita päätöksiä pitää odottaa pitkään.

4. Käytä aikaa myyntihenkilöstön ja -kanavien kanssa yhteisen näkemyksen luomiseen.

Suomalainen on tottunut suoraviivaiseen ja tavoitekeskeiseen johtamiseen: “Tässä tavoitteemme, hoida homma.” Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että odotuksesi ja toisen osapuolen ymmärrys tavoitteiden saavuttamisesta eivät ole välttämättä ollenkaan samalla tasolla – ei siis kannata olettaa liikaa.

Jotta tuloksia alkaa syntyä, on molemmilla osapuolilla oltava selkeä yhteinen näkemys tavoitteista ja vaadittavista toimenpiteistä. Yhteisen näkemyksen rakentamisen eteen kannattaa nähdä vaivaa: tarvitaan useita keskusteluja ja kohtaamisia paikan päällä sekä säännöllistä yhteydenpitoa. Sovittujen toimenpiteiden välitarkistukset ovat enemmän kuin paikallaan eli näissä maissa valvontaa tarvitaan ja odotetaan enemmän kuin Suomessa.

Venäläiset arvostavat, että kohtaamme heidät aidosti ja olemme auliita auttamaan. Myös ehtoja ja selkeitä toimintatapoja on sitten helpompi vaatia.

5. Etabloituja: rakenna suhteet myös viranomaisiin.

Venäjällä ja IVY-maissa bisnes ja politiikka ovat tunnetusti naimisissa keskenään. Etabloitujan on solmittava suhteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa myös viranomaisiin, jotta asiat etenevät toivotussa tahdissa ja eteen tulevat yllätykset on helpompi ratkaista. Ulkomaalaisen on aluksi vaikea ymmärtää, kuinka verkostot maassa toimivat. Tässä ulkomaalaiselle yritysjohdolle korvaamattomana apuna toimivat paikalliset liiketoimintatavat tuntevat henkilöt: he osaavat kertoa kirjoittamattomat säännöt, joita yritystoiminnassa on hyvä noudattaa.


Näitä edellä mainittuja kulttuurieroja ei kannata väheksyä, vaikka yrityksesi toimisikin globaalisti. ”Maassa maan tavalla” vie yleensä pidemmälle kuin omasta kulttuurista tulevien ”oikeiden” toimintatapojen sokea noudattaminen. Suomessa on siirrytty tehokkuusajattelussa niin pitkälle, että ajankäyttöä perinteiseen suhdetoimintaan ei enää arvosteta. Se aiheuttaa ongelmia toimimisessa monissa maailman maissa. Suhdetoiminnan rakentaminen pitää etenkin kollektiivisissa kulttuureissa nähdä investointina, ei pelkkänä kuluna.

Mikäli haluat ymmärtää Venäjän ja IVY-maiden kulttuuria ja liiketoimintatapoja syvällisemmin, kysy koulutuspakettejamme.

- Pia Kähärä -

Venäjän kauppa on alkanut jälleen vetää, mutta kilpailu on kovaa, eikä pk-yrityksillä ole hyvin onnistuneiden kauppojen jälkeen mahdollisuutta jäädä laakereilleen lepäämään. Hyvän esimerkin pitkäjänteisestä työstä tarjoaa varsinaissuomalainen Amomatic Oy, joka on onnistunut lukuisten sitkeiden myyntineuvottelujen ohessa keräämään tarkkoja tietoja markkina-asemastaan Venäjällä. Kilpailijat tunnetaan; heidän tekniikkansa rajoitukset, laatutekijät, tuotantomäärät, toimitusajat sekä teknisen tuen taso. Näitä benchmarkkauksen tuloksia Amomatic käyttää menestyksellä markkinointisuunnitelmien luomiseen ja uusien asiakkaiden mielenkiinnon herättämiseen.

”Eräisiin eurooppalaisiin kilpailijoihimme verrattuna me olemme pieni yritys. Vuodessa valmistettavien asfalttiasemien määrä on meillä 10 kertaa pienempi kuin suurilla kilpailijoillamme Venäjällä, mutta tuotteemme laatu päihittää monet vaativissa sääolosuhteissa”, kertoo Amomaticin myyntipäällikkö Alex Pennanen Sarus Oy:n Venäjän kauppaa käytännössä -koulutuksen kuulijoille.

Teknisestä tuesta myyntivaltti
Pennanen muistuttaa, että omien selkeiden etujen vertaaminen kilpailijoihin on välttämätöntä markkinoinnissa ja myynnissä. Pahaa mieltä ei kannata potea – Venäjällä kilpailijat toimivat samalla tavalla.

”Hinta- ja laatutekijöiden lisäksi teknisestä tuesta voi tehdä itselleen hyvän myyntivaltin. Asiakkaan harteilta putoaa valtava taakka, jos hänelle luodaan mahdollisuus tekniseen venäjänkieliseen konsultaatioon ainakin puhelimen avulla”, vakuuttaa Pennanen.

Henkilösuhteet ratkaisevat pelin
Asiakkaiden tarpeiden perinpohjainen selvittäminen on merkittävä tehtävä myyntineuvotteluissa. Niiden yhteydessä on osattava myös kerätä tietoa kilpailijoista ja muista mahdollisista asiakkaista. Venäjän alueilta saattaa yllättäen löytyä suuria potentiaalisia ostajia, joilla ei ole tarvetta ilmoitella toiminnastaan julkisuudessa. ”Näin kävi esimerkiksi Hanti-Mansiassa. Kuulimme siellä neuvotteluissa Gazpromin omistamasta yrityksestä, josta ei löytynyt tietoa paikallisilta keltaisilta sivuilta”, Pennanen muistelee.

Kuten vanha hokema kuuluu, Venäjällä henkilökohtaiset suhteet ovat kaiken A ja O. Pennasella on tästäkin konkreettinen esimerkki. ”Myöhästyimme eräässä kaupanteossa niin, että asfalttiaseman ostopäätös oltiin jo tehty. Amomaticin edustaja kutsuttiin kuitenkin metsästysreissulle, johon kilpailevan yrityksen edustaja ei ottanut osaa. Kolmannen päivän aamuna edellinen ostopäätös oli jäänyt historiaan ja uusien ystävysten asiakassuhde näki päivänvalon”.

- Toomas Lybeck -

Tervetuloa käymään!

Aika ja paikka: ke 18.4.2012 klo 8.30-10.00, Yrityssalo, Örninkatu 15, Salo.

Lisätietoja Yrityssalon sivuilta >>

”Löysimme Moskovasta venttiilien myyntiä tuntevan kumppanin, jolla oli hyvät suhteet kaupungin kaukolämpölaitokseen. Aloimme työstämään kontaktia aktiivisesti, ja pian saimme Moskovasta ensimmäisen tärkeän asiakkaan. Moskovassa syntynyt kauppa avasi tämän jälkeen ovia muuallakin.”

Montus korostaa, että idänkaupassa suhteita on helpompi solmia ja loppuasiakkaiden kanssa on helpompi keskustella heidän omalla kielellään. On tärkeää, että asiakassuhteita hoitaa venäjänkielentaitoinen henkilö. Asiakkaat haluavat varmuuden siitä, että he saavat tavaran lisäksi jatkossa myös teknistä tukea tuotteille.

”Venäläiset uskollisia asiakkaita”
Kun Högfors pääsi eteenpäin ”myydään kaikille, jotka ostavat” -vaiheesta, oli aika organisoida Venäjä-liiketoiminta kokonaisvaltaisesti. Siinä työssä oli jälleenmyyjien toimialueiden jaolla ratkaiseva merkitys.

”Jälleenmyyjät etsivät loppuasiakkaita meidän avustuksellamme. Kauppojen solmimisen jälkeen he pitävät huolta jälkihoidosta. Me olemme kuitenkin läsnä prosesseissa erittäin tiiviisti ja matkustamme jatkuvasti jossain päin Venäjää”, valottaa Montus.

Venäläisistä saa erinomaisia asiakkaita, jos heidät onnistuu vakuuttamaan palvelun sujuvuudesta. ”Toimivassa asiakassuhteessa venäläiset ovat uskollisia ja pysyvät mukana hommassa. Jälleenmyyjiin ja asiakkaisiin täytyy olla mahdollisimman paljon yhteydessä; käydä tapaamisissa, kutsua heitä tehtaille ja järjestää muuta suhdetoimintaa. Myös reklamaatioiden käsittelyssä on oltava reipas ja nopea. Muuten voi syntyä haasteellisia tilanteita, joita on usein vaikea korjata jälkikäteen. Samaa tarkkuutta on noudatettava myös tilausten toimittamisessa”.

Högfors järjestää joka vuosi kaikille venäläisille jälleenmyyjille ja heidän jälleenmyyjilleen yhteistapaamisia messuilla. Niissä vaihdetaan kuulumisia, esitellään tuotteita, puhutaan myynnistä ja markkinoinnista sekä pidetään koulutusta. Messujen jälkeen pistetään pystyyn hyvät juhlat – sekin kuuluu luontevana osana suhdetoimintaan.

Högforsille ”Venttiili-Oscar” Venäjällä
Alan asiantuntijoille Högfors on tuttu joka puolella Venäjää. Vuoden 2011 suurilla messuilla Moskovassa yritys sai toimialan erikoispalkinnon, ”Venttiili-Oscarin”.

”Saimme sen tunnustukseksi laadukkaista tuotteistamme ja siitä, että olemme olleet jo pitkään Venäjällä. Olimme yksi ensimmäisistä ulkomaisista, joille kyseinen palkinto on annettu. Se oli huikea saavutus meille. Tapahtuman kohokohta oli kuitenkin teollisuudessa toimivan jälleenmyyjämme puhe, jossa hän kiitti meitä kumppanina ”jolla on kasvot”: Meidän kanssamme on helppo tehdä kauppaa, olemme aina läsnä ja kunnioitamme jälleenmyyjiämme. Olimme tästä puheenvuorosta erittäin otettuja.”

Korkeat tullitariffit, ulkomaalaisia syrjivät sertifikaatit, standardit ja tekniset määräykset. Onko itänaapurimme jättämässä kaikkein räikeimmät kaupan esteet historiaan?

“Venäjän tullit ovat olleet monelle suomalaisyritykselle merkittävä kustannuserä. Esimerkiksi raakapuun tuonnissa voidaan Venäjän WTO-jäsenyyden myötä saavuttaa 20-50 miljoonan euron kustannussäästöt Venäjän laskiessa merkittävällä tavalla vientitullejaan”, arvioi ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb Venäjän tulevaa WTO-jäsenyyttä blogissaan.

Stubb uskoo, että tullien laskeminen johtaa tuontituotteiden kilpailukyvyn vahvistumiseen, kannattavuuden paranemiseen sekä hämärien kauppatapojen vähenemiseen. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu hetkessä, vaan tullitasojen ja hintojen laskuun kuluu useita vuosia. Yrityksille jää hyvin aikaa uusien kilpailustrategioidensa hiomiseen.

Suomeen kasvua ja työpaikkoja
Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFITin ekonomisti Heli Simola on tutkinut Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksia suomalaisyritysten toimintaan. Hänenkin tutkimuksensa osoittavat, että alenevat tuontitullit lisäävät Venäjällä jo toimivien suomalaisyrityksien kohtaamaa kilpailua. Pääoletus on, että suomalaisyritysten liikevaihto kasvaa keskipitkällä aikavälillä.

“Kun suomalaisten yritysten Venäjällä toimivien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli noin 13 mrd. euroa, niiden liikevaihdon lisäys voi olla noin 400 miljoonaa euroa Venäjän WTO-jäsenyyden myötä. Suomen kokonaistuotannon taso voi lisääntyä kasvaneen viennin myötä 0,1–0,2 prosenttia. Tämä merkitsisi noin 200–300 miljoonan euron lisäystä kokonaistuotannossa ja 4 500 – 6 500 henkilön lisäystä Suomen työllisyydessä”, toteaa Simola.

Kilpailu pakottaa muutokseen
Vaikka Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä on virallisesti hyväksytty, on jäsenyys vielä ratifioitava Venäjän parlamentin alahuoneessa duumassa. Suomalaisyritysten lisäksi kansainväliset asiantuntijat odottavat ratifioinnin toteutumista jännityksellä, koska Venäjän poliittisesta eliitistä ja merkittävien talousjohtajien keskuudesta löytyy niitä, jotka eivät usko valtion hyötyvän WTO:sta.

Itämeren alueen kehitystä tukevan Centrum Balticumin johtaja, professori Kari Liuhto uskoo, että ratifiointi viedään päätökseen, koska muussa tapauksessa Venäjä menettää kasvonsa kansainvälisellä areenalla.
“Ratifioimatta jättäminen johtaisi talouden ja politiikan sisäänpäin kääntymiseen, johon Venäjällä ei ole varaa. WTO-jäsenyys tulee kasvattamaan tuontia ja kilpailua, jotka puolestaan pitkällä aikavälillä pakottavat nostamaan venäläisyritysten kilpailukykyä. Tullimuurien säilyttämisellä tällainen tavoite ei toteudu”, kertoo Liuhto Sarus Oy:n haastattelussa. Hän kuitenkin painottaa, että WTO-jäsenyys ei muuta Venäjää länsimaaksi, vaikka suhteet väistämättä tulevat tiivistymään.

Mistä WTO:ssa on kysymys?
- WTO-sopimus syntyi vuonna 1995 väliaikaisen sopimusjärjestelmän GATT:in (General Agreement on Tariffs and Trade) pohjalta.
- GATT ei ollut järjestö, kuten WTO, jonka sopimukset sitovat jäseniä.
- GATT oli toimialaltaan suppeampi. Se sisälsi säännöksiä teollisuustuotteiden tavarakaupasta, mutta WTO kattaa tavaroiden lisäksi mm. palvelut ja tekijänoikeudet
- WTO:lla on kansainvälistä tunnustusta saanut riitojenratkaisujärjestelmä, jonka päätökset ovat tehokkaita ja sitovia.
- WTO:n pääperiaatteet: kauppa ilman syrjintää, koti- ja ulkomaalaisten tasavertainen kohtelu jäsenien kesken, kaupan asteittainen vapauttaminen, tullien ennustettavuus, reilun kilpailun edistäminen, kehityksen ja taloudellisten uudistusten edistäminen ja kehitysmaiden erityiskohtelu.
- WTO ei ole vapaakauppajärjestö, koska se sallii tullit ja muutkin talouden suojakeinot tietyissä rajoissa.

1. Et ole tutkinut markkinaa.
Monilla yrityksillä ei ole riittävää tietoa siitä, KUKA heidän tuotteitaan ostaisi ja MIKSI. Valitse potentiaaliset kohderyhmät eli asiakassegmentit. Kartoita heidän ostomotiivinsa ja -prosessinsa. Ne eroavat usein niistä, joihin Suomessa on totuttu. Tee huolellinen markkinaselvitys, jossa selvitetään ainakin tuotteiden kysyntäpotentiaali, kilpailijat, mahdolliset jakelukanavavaihtoehdot, viennin/maahantuonnin edellytykset tai tekniset vaatimukset (sertifikaatit yms.). Siten voit arvioida, millä tuotteilla markkinalle kannattaa lähteä, mitä se tulee maksamaan ja milloin se voi alkaa tuottaa. Kokonaiskuvan myötä on mahdollista kehittää markkinalla toimivat markkinointiviestit, jotka keskittyvät asiakkaiden ongelmien ratkaisemiseen ja markkinoitavan tuotteen/palvelun asiakashyötyihin.

2. Et tunne kilpailijoitasi.
Et ole yksin Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Kazakstanin markkinalla, siellä on moni muukin. Markkinat ovat suuret, joten kilpailua on usein paljon enemmän kuin Suomessa. Kilpailua ei tarvitse pelätä, mutta kilpailijat ja heidän toimintatapansa pitää tunnistaa. Kuka tarjoaa high-end -laatutuotteita ja mihin hintaan, kenellä on edullisimmat tuotteet ja minkälainen niiden laatu on, mitä asiakkaat ja jakelukanavat kertovat kilpailijoiden tuotteista, millaista markkinointiviestintää kilpailijat tekevät? Selvittämällä vastaukset näihin kysymyksiin voit muodostaa käsityksen, miten asemoida yrityksesi ja tuotteesi markkinalle oikeaan kohtaan ja tarjota tuotteitasi oikeille asiakasryhmille.

3. Et tunne kohdemaan kulttuuria tai palvele kohdemaan kielellä.
Ei ole mikään uusi asia, että maassa pitää toimia maan tavalla. Moni aloittaa kansainvälistymistoimenpiteet perehtymättä kohdemaan kulttuuriin. Venäjällä ja IVY-maissa puhutaan kaikkialla venäjää, pelkällä englannilla ei pitkälle pötkitä monilla toimialoilla. Jokaisella maalla on myös historiansa, joka vaikuttaa kulttuurikohtaisiin erityispiirteisiin ja tapoihin. Venäjällä ja IVY-maissa esim. suuri valtaetäisyys-käsite tarkoittaa sitä, että pomo on pomo: hän tekee päätökset ja muut toimeenpanevat niitä ne. Neuvottelethan riittävän korkealla tasolla ja lukeehan käyntikortissasi venäjäksi ‘direktor’, jotta sinut otetaan vakavasti.

Geert Hofstede on tutkinut eri kulttuureja ja hänen jälkeensä moni muu on syventänyt ja laajentanut aineistoa. Kannattaa tutustua ja vertailla suomalaiseen kulttuuriin TÄSTÄ.

4. Et ole panostanut lokalisoituun markkinointiviestintään.
Moni yritys lähtee markkinoimaan palvelujaan Venäjälle ja IVY-maihin Suomessa ja muissa maissa toimivilla englanninkielisillä materiaaleilla. Saattaa olla yllätys, mutta kotimaassa toimivat myyntiargumentit ja markkinointiviestit eivät ehkä pure lainkaan kohdemarkkinalla. Suomalaisten teollisuusyritysten vahvuus ei ole markkinointiviestintä kotimarkkinoilla, saati sitten ulkomailla. On opeteltava näkemään omat tuotteensa ja palvelunsa asiakkaan silmin. Muista, että Venäjällä tai IVY-maissa ei ole synti kehua tuotteitaan. Liika suomalainen vaatimattomuus herättää ennemminkin epäluuloa – voivatko tuotteet olla hyviä, jos valmistaja ei niitä itsekään kehu. Nosta siis reilusti häntää.

5. Odottelet passiivisesti tilauksia, kun sopimus on tehty.
Olen tavannut monia yrityksiä, jotka ‘tekevät Venäjän kauppaa’ – tai siis heillä on sopimus. Kauppaa ei kuitenkaan oikein synny tai se on pientä ja satunnaista. Voi olla että maahantuoja on valittu väärin tai ollaan täysin maahantuojan varassa eikä loppuasiakkaita tunneta lainkaan. Kannattaa katsoa peiliin: mitä oma yritykseni on tehnyt kauppojen eteen. Olemmeko kouluttaneet maahantuojan ja sen dealerit (ja etenkin myyntihenkilöstön)? Autammeko maahantuojaa markkinoinnissa? Näkyvätkö tuotteemme myymälöissä? Palveleeko nettisivumme kävijöitä ajantasaisesti venäjäksi? Tapaanko maahantuojaa riittävän usein, jotta voimme ratkoa ongelmia yhdessä? Olemmeko päässeet ystäviksi liikekumppanien kanssa? Esimerkiksi venäläiseen kulttuuriin kuuluu kuitenkin korostetusti, että bisnestä tehdään ihmisten (tuttavien ja vielä mieluummin ystävien) kesken – ei niinkään yritysten kesken. Konseptisi onnistuminen perustuu siihen, että luot selkeitä toimintatapoja ja ylläpidät suhteita säännöllisesti.

6. Et ole pitkäjänteinen tai resurssit ovat liian pienet tavoitteisiin verrattuna.
Jalansijaa uudella markkinalla ei saavuteta kuukaudessa tai kahdessa, ellei jostain syystä käy erittäin hyvä tuuri. Vuodessa tai kahdessa on jo parempi tavoite. Usein myös virheellisesti kuvitellaan, että yksi venäjäntaitoinen henkilö tuo firmaan miljoonakaupat ihan yksin, joten hänet jätetäänkin yksin yrittämään. Tavoitteet saavutetaan konkreettisella suunnitelmalla: kuka tekee, milloin ja mitä.

7. Suunnitelma ei ole ajan tasalla.
Kun suunnitelmaasi testataan käytännössä kohdemarkkinalla, siihen on yleensä tehtävä muutoksia, joita alun perin ei ollut suunnitelmaan kirjattu. Suunnitelmaan kannattaa palata aika ajoin ja miettiä, tarvitseeko se muutoksia vai onko tehtävä kokonaan uusi suunnitelma, joka vastaa paremmin vastaa markkinalta tulleita haasteita tai yrityksen nykyistä suuntaa. Yritykset, jotka pysyvät mukana jatkuvassa muutoksessa, menestyvät.

Kirjoittaja: Pia Kähärä

Sarus поздравляет всех с Международным женским днём и желает  благополучия и весеннего настроения!

Lue Saruksen Pia Kähärän Venäjän markkinoinnin vinkit Kymenlaakson Kauppakamarin www-sivuilta >>

Salon ja Rzhevin ystävyyskaupunkitoiminta juontaa jo yli 40 vuoden taakse. Reilu vuosi sitten kaupunkien yrittäjät alkoivat pohtimaan yhdessä, kuinka kaupunkien välistä liiketoimintaa voisi kehittää. Rzheviläisten saavuttua vierailulle Saloon solmittiin heti jo ensimmäiset kaupat yrittäjien välillä, ja myös muita mielenkiintoisia neuvotteluja ja projekteja on lähdössä käyntiin. Suuri kiitos yhteistyön aloittamisen tukemisesta kuuluu Salon ja Rzhevin kaupungin johdoille sekä Salon ja Rzhevin yrittäjien hallituksille. Tästä on hyvä jatkaa yhteisellä innolla eteenpäin.

Jos sinulla Salon alueen yrittäjä on mielenkiintoa lähteä hakemaan yhteistyökumppania Rzhevistä tai Tverin alueelta, ota yhteys Saruksen Taina Kalintiviin. Katsotaan, löytyykö yrityksenne tuotteille kysyntää ja yhteistyökumppania.

Kuvassa on Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko ja Rzhevin kaupungin yrittäjän hallituksen puheenjohtaja Vladimir Karpov. Rantakokko lahjoittaa kirjan, joka on julkaistu Rzhevin ja Salon 40- vuotisen ystävyyden kunniaksi.

Kuvassa vasemmalta Salon yrittäjien hallituksen varapuheenjohtaja Kimmo Korpineva, hallituksen pitkäaikainen jäsen Matti Suokorpi, Rzhevin kaupungin yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Vladimir Karpov ja yrittäjien hallituksen jäsen Evgeny Baskakov.

Rantakokko, Karpov ja Baskakov.

Rzheviläisten vieraiden keskellä Salon yrittäjien hallituksen jäsen sekä Saruksen toimitusjohtaja Taina Kalintiv.