Markkinatietoa: Kazakstan

Suomi ja Kazakstan kaupan näkökulmasta

Kazakstanin markkinat ovat IVY-maiden joukossa Suomen kolmanneksi suurin kaupankäynnin alue Venäjän ja Ukrainan jälkeen. Kazakstan on Keski-Aasian vakain maa ja sillä on kaikista alueen maista läheisimmät suhteet länsivaltoihin. Tämä koskee niin kauppaa kuin poliittisia ulkosuhteita. Suomalaisia yrityksiä toimii Kazakstanissa paikallisesti noin 30 ja kiinnostus sen kehittyviä markkinoita kohtaan on suomalaisten yritysten keskuudessa kasvanut tasaisesti. Kazakstan on laaja maa ja etäisyydet aluekeskusten välillä ovat melko suuret. On siis tunnistettava, missä päin Kazakstania ovat toimijan parhaat markkinapaikat.

Suomi vei Kazakstaniin vuonna  2012 noin 170 miljoonan euron arvosta tuotteita ja toi Kazakstanista vastaavasti tuotteita 320 miljoonan euron arvosta. Viennissä ei ole tapahtunut muutoksia edellisvuoteen verrattuna eikä vienti ole saavuttanut vuoden 2008 eli ennen talouskriisiä kirjattuja vientilukuja. Kazakstanista tuotiin vuonna 2012 tuotteita 325 miljoonan euron arvosta ja kokonaisuutena kauppataseemme Kazakstanin kanssa on Suomelle alijäämäinen.

Suomen tärkeimmät vientituotteet Kazakstaniin on suurimmalta osin koneita ja laitteita, valmiita tavaroita, kemiallisia tuotteita sekä poltto- ja voiteluaineita. Suomi tuo Kazakstanista on pääosin polttoaineita, kaasua ja jonkin verran malmeja, metalliromua, sekä rautaa  ja terästä.

Kazakstanissa talouselämän, kaupan ja kulttuurin keskus on Almaty, joka aiemmin oli maan pääkaupunki. Uusi pääkaupunki Astana sijaitsee pohjoisessa ja sinne on keskittynyt maan hallinto ja ministeriöt. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat pohjoisen teollisuuskaupunki Karaganda, Atyraun kaupunki Kaspianmeren rannikkoalueella ja öljy- ja kaasuteollisuuden keskus Aktau. Kazakstan kuuluu Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa yhteisesti solmittuun Tulliliittoon ja hakee WTO-jäsenyyttä tämän Tulliliiton kautta erillisten jäsenyysneuvottelujen sijasta.

Kazakstan on mielenkiintoinen ja haastava maa, jossa sekoittuvat vanha kazakkikulttuuri, entisen Neuvostoliiton muovaamat tavat ja itsenäistymisen mukanaan tuomat uusvanhat suuntaukset, joiden tarkoituksena on modernisoida ja tehostaa maan teollinen tuotanto ja sitä kautta nostaa yleinen hyvinvointi uudelle tasolle. Kazakit pitävät Suomea mallimaana, joten suomalaisten kannattaa hyödyntää hyvä maineensa. Se voi olla loistava startti Kazakstanin markkinoiden valloitukselle.

Ota yhteyttä – Sarus palvelee teitä myös Kazakstanissa oman paikallisedustajan avustuksella.

startti_kazakstan

Startti Kazakstan-kauppaan -opas

Täytä alle yhteystietosi ja lataa ilmainen Turun rakennemuutos- toimistolle laatimamme PDF-opas Kazakstankaupasta!


Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Yritys

Potentiaalisia aloja kaupankäynnille Kazakstanin kanssa:

– Jätehuolto ja kierrätys
– Puhdasvesi- ja jätevesiteknologia
– Energiatehokkuus
– Koneet ja laitteet
– Kaivosteollisuuden teknologia
– Lääkkeet ja sairaalateknologia

Käytännön vinkkejä Kazakstanin kaupan aloittajille:

– Tee markkinaselvitys ja perehdy paikalliseen kilpailutilanteeseen.
– Selvitä tarvitsetko sertifikaatteja.
– Valitse alue, mistä aloitat markkinointityön Kazakstanissa.
– Huomioi kuljetusetäisyys Suomesta ja etäisyydet Kazakstanin sisällä.
– Kazakstanissa tarvitaan erityisen paljon suoria henkilökohtaisia suhteita viranomaisiin.
– Käytä Kazakstan-asiantuntijoita apuna.
– Tullausprosessit ovat Kazakstanissa vaikeampia kuin Venäjällä.

Kazakstan pähkinänkuoressa

Asukkaita: 15,5milj.
Pinta-ala: 2 717 300 km²
Pääkaupunki: Astana
Rahayksikkö: tenge
Etniset ryhmät: kazakit (59,2 %),venäläiset (n. 26 %), ukrainalaiset (2,9 %), saksalaiset (2,4 %) ja muut (9,4 % – n. 100 eri kansalaisuutta
Verotus: tulovero 10 %, yhtiövero 20 % ja arvonlisävero 12 %
Suurimmat kauppakumppanit: Vienti: EU, Kiina, Venäjä
Tuonti: Venäjä, Saksa, Kiina, Yhdysvallat

Kazakstan irtautui Neuvostoliitosta vuonna 1991. Maa on kuitenkin kurottautunut alkukangerruksen jälkeen Keski-Aasian talouskehityksen veturiksi. Kazakstanilla on haasteensa rajanaapureiden kanssa, joita ovat Venäjä, Kiina, Uzbekistan, Kirgisia ja Afganistan. Maassa on autoritäärinen hallinto, korkea korruptioaste ja suuret alueelliset erot eri talouskeskusten välillä. Presidentti  Nursultan Nazarbajeb on kuitenkin vakuuttava ”kansan johtaja”, joka on pystynyt turvaamaan poliittisen vakauden rajallisen demokratian varjossa.

Kazakstanin talouden perusta on polttoaineiden vienti ja nyt myös enenevässä määrin kaasun vienti. Investointeja on tehty kumpaankin sektoriin ja uusia esiintymiä otetaan käyttöön. Öljy- ja kaasutuotannon ohella metalluriga- ja metalliteollisuus ovat perinteisiä vientialoja ja niihin on hallituksen päätöksellä suunnattu investointimäärärahoja, samoin kuin maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittämiseen ja modernisointiin. Maatalous on edelleen merkittävä työllistäjä, mutta se vaatii uudistuksia, jotta tuottavuus saataisiin nousuun. Vehnästä ja pellavasta maa saa myös vientituloja. Kazakstaniin tuodaan koneita, laitteita, kuljetusvälineitä sekä valmiita tavaroita.

Kaasun vientituloista odotetaan seuraava merkittävää kasvualustaa maan taloudelle, mutta niiden saavuttaminen vaatii investointeja infrastruktuuriin sekä uudistuksia maan energiahuoltoon. Nämä investoinnit ovat välttämättömiä myös, jotta maan teollisuuden toiminta turvataan ja jotta teknologiauudistukset ovat ylipäätään laajassa mittakaavassa hyödynnettävissä.

Kazakstania on luonnehdittu klaani- ja heimoyhteiskunnaksi. Tämä tarkoittaa politiikan ja talouden johtopaikkojen miehittämistä omilla valituilla miehillä. Muutokset klaanien keskinäisissä  ja sisäisissä valtasuhteissa voivat olla riski, joka johtaa vallan uusjakoon ja aiheuttaa hämminkiä liiketoiminnassa. Tällaisia muutoksia ei ole kuitenkaan tapahtunut ja tilanne on ollut Kazakstanissa vakaa.

© 2011 Sarus Oy