Markkinatietoa: Ukraina

Suomi ja Ukraina kaupan näkökulmasta

Ukrainan markkinat ovat suomalaisille vientiyrityksille olleet vähäiset ja epäkiinnostavat 2000-luvulla johtuen Ukrainan Venäjää hitaammasta kasvusta, epävakaasta poliittisesta tilanteesta ja myös maantieteellisestä etäisyydestä. Suomen suorien sijoitusten kanta Ukrainassa on vuoden 2011 tilaston mukaan vain noin 100 miljoonaa euroa, mikä kertoo suomalaisten yritysten varovaisesta suhtautumisesta Ukrainan poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen.

Suomi vei Ukrainaan vuonna 2011 392 miljoonan arvosta tuotteita ja toi Ukrainasta vastaavasti 89 miljoonan arvosta. Vuoden 2012 vientiluvut tulevat olemaan edellisvuotta pienemmät, ja mm. tuonti Ukrainasta vuonna 2012 on vähentynyt liki 20 %. Kauppataseemme Ukrainan kanssa on Suomelle ylijäämäinen.

Suomen tärkeimmät vientituotteet Ukrainaan ovat paperi- ja kartonkituotteet, muovituotteet ja muovit, elektroniikkateollisuuden tuotteet, rauta ja teräs sekä koneet ja laitteet. Suomi tuo Ukrainasta rautaa ja terästä, epäorgaanisia kemikaaleja ja arvometalleja, mineraaliöljytuotteita sekä koneita ja laitteita.

Suomen ja Ukrainan väliset suhteet ovat ongelmattomat ja kahdenväliselle yhteistyölle on olemassa hyvät edellytykset. Ukrainan pääkaupunki Kiova on Helsingistä vain 2 tunnin lentomatkan päässä ja Suomi-kuva on Ukrainassa hyvin myönteinen. Ukrainan kehittyvät ja avautuvat markkinat tarjoavat hyvän alustan kaupan ja talousyhteistyön kasvattamiselle ja monipuolistamiselle. Ukrainan markkinoihin kannattaa perehtyä ennakkoluulottomasti ja kauppatavat ovat hyvin samanlaiset kuin Venäjän kaupassa. Venäjän kieltä puhutaan Ukrainassa sujuvasti, joten kielitaitoa ei tarvitse laajentaa tämän markkina-alueen takia.

Ukraina on iso maa ja sieltä löytyy erilaisia talousalueita riippuen siitä, millaisia tuotteita tai palveluja haluaa tarjota. Ota yhteyttä – Sarus palvelee Ukrainassa oman paikallisedustajan avustuksella.

startti_ukraina

Startti Ukrainan-kauppaan -opas

Täytä alle yhteystietosi ja lataa ilmainen Turun rakennemuutos- toimistolle laatimamme PDF-opas Ukrainankaupasta!


Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Yritys

Potentiaalisia aloja kaupankäynnille Ukrainan kanssa:

– Energiatehokkuus, ympäristöteknologia, infrastruktuurin parantaminen
– Vaihtoehtoiset energiamuodot
– Laivanrakennusteollisuuden alihankinnat
– Teollisuuden modernisaatio, tuottavuutta parantava teknologia
– Rakennustarvikkeet, kulutustavarat
– ICT-alihankintapalvelut

Käytännön vinkkejä Ukrainan kaupan aloittajille:

– Tee huolellinen markkinaselvitys ja perehdy kilpailijoihin.
– Selvitä tarvitsetko sertifikaatteja.
– Valitse maantieteellinen alue, mistä aloitat markkinointityön Ukrainassa.
– Laske markkinoille menon kustannukset ja vertaa niitä tavoitteisiisi.
– Ukrainassa on enemmän byrokratiaa kuin Venäjällä – varaudu tähän.
– Käytä Ukraina-asiantuntijoita apuna.
– Verkotu oman toimialan/alueen muiden toimijoiden kanssa tiedonvaihdon varmistamiseksi

Ukraina pähkinänkuoressa

Asukkaita: 45,4 milj.
Pinta-ala: 603 700 km²
Pääkaupunki: Kiova
Rahayksikkö: grivna
Etniset ryhmät: Etniset ryhmät: ukrainalaiset 78 %, venäläiset 17 % ja muut 5 % (puolalaiset, unkarilaiset, moldovalaiset, valkovenäläiset, juutalaiset ja tataarit)
Verotus: tulovero 15 %, yhtiövero 25 % ja arvonlisävero 20 %
Suurimmat kauppakumppanit: Vienti: Venäjä, Turkki, Italia, Puola, Intia
Tuonti: Venäjä, Saksa, Kiina, Valko-Venäjä

Ukraina itsenäistyi vuonna 1991 ja on pinta-alaltaan Euroopan suurin valtio. Se sijaitsee sopivasti Euroopan, Venäjän, Keski-Aasian ja Lähi-idän kauppateiden solmukohdassa ja Ukrainalla on oma porttinsa Mustalle Merelle, mikä on merkittävä tekijä Ukrainan kauppapolitiikan ja puolustuspolitiikan kannalta. Ukraina on itsenäistymisensä jälkeen käynyt läpi poliittisia kriisejä, mitkä ovat vaikuttaneet maan talouden kehitykseen. Ukraina on kuitenkin kyennyt tekemään oikeita pitkän tähtäimen päätöksiä kansainvälisen yhteistyön suhteen.

Ukrainasta tuli WTO:n jäsen vuonna 2008 ja se neuvottelee edelleen EU:n kanssa vapaakauppa-alueesta, mikä toteutuessaan toisi Ukrainaan lisää investointeja EU:sta ja auttaisi ukrainalaisyrityksiä toiminnassa EU:n markkinoilla. Ukraina on kuitenkin syksyllä 2012 nostanut pöytään WTO-liittymissopimuksen ehtojen uudelleenneuvottelun, mikä on osa Ukrainan tasapainottelua EU:n ja Venäjän välillä. Ukraina ei liittynyt Venäjän, Kazahstanin ja Valko-Venäjän muodostamaan Tulliliittoon, joka on myös mutkistanut Venäjän ja Kazahstanin niin poliittisia kuin kaupallisia suhteita. Maa on jakautunut Venäjä-myönteisiin idässä ja EU-myönteisiin lännessä.

Ukrainan talous on viime vuosina, yleisen talouslaman jälkeen, kasvanut noin 3-4 % vuodessa, mutta keskeisten vientituotteiden riippuvuus maailmantalouden kysynnästä voi alentaa kasvua muutamana seuraavana vuotena ja BKT:n kasvun on ennustettu jäävän 2013-2014 noin 2 % tasolle.  Ukrainan vienti on voimakkaasti riippuvainen teräksen ja energian maailmanmarkkinahinnoista sekä teräksen ja muiden metallien kysynnästä. Ukrainassa on paljon luonnonvaroja, kuten öljyä, hiiltä, kaasua ja metalleja ja maaperä on hedelmällistä.

Ukrainan talouden haasteina ovat tulevina vuosina maan maatalouden alkutuotannon turvaaminen ja sen jatkeena olevan elintarviketeollisuuden uudistaminen. Ukraina muodostaa jopa kolmanneksen maailman mustan mullan alueista. Myös terästeollisuuden modernisointi kuten yleinen teollisen tuotannon monipuolistaminen, teknologian uudistaminen ja infrastruktuurin parantaminen ovat keskeisellä sijalla Ukrainan talouden kehittämisohjelamassa.

Ukrainassa on vielä paljon valtio-omisteisia yrityksiä. Epäonnistuneet yksityistämiset eivät ole kannustaneet tehokkuuden nostoon ja uusinvestointeihin.  Myös poliittisen vallan ja taloudellisen vallan voimakas kytkös vaikuttaa negatiivisesti talouden uudistuksiin. Kuitenkin talouden läpinäkyvyys on parantunut ja myös PK-sektori on verkkaisesti kehittymässä Ukrainassa.

© 2011 Sarus Oy