Markkinatietoa: Valko-Venäjä

Suomi ja Valko-Venäjä kaupan näkökulmasta

Suomalaiset yritykset löysivät Valko-Venäjän markkinat 2000-luvun puolivälissä, jolloin maan talous kehittyi suotuisasti ja Valko-Venäjän valtio rahoitti tuotantolaitosten investointeja. Maan talous kasvoi nopeammin kuin muissa IVY-maissa keskimäärin ja tämä lisäsi yritysten kiinnostusta pyrkiä Valko-Venäjän markkinoille, jotka ovat helposti hahmotettavissa maan suhteellisen pienen pinta-alan ja asutus- ja liikekeskusten keskenään tasaisen sijainnin ja hyvien kulkuyhteyksin vuoksi. Suomalaisia yrityksiä on etabloituneina vain muutamia, joista mainittakoon Olvi Oy, joka osti hallitsevan osuuden maan suurimpiin kuuluvasta panimosta.

Suomi vienti Valko-Venäjälle vuonna  2011 oli vähäistä eli noin 70 miljoonaa euroa ja toi Valko-Venäjältä  vastaavasti tuotteita noin 170 miljoonan arvosta. Vienti ei ole merkittävästi kasvanut viime vuonna johtuen Valko-Venäjän talouden ongelmista, jotka ovat peräisin ensin yleisestä talouskriisistä ja muuttuneet krooniseksi sisämarkkinoiden kriisiksi Valko-Venäjällä, joista maa ei ole vieläkään tointunut.

Suomen tärkeimmät vientituotteet Valko-Venäjälle ovat koneet ja laitteet, valmiit tavarat, kemiallisia teollisuuden tuotteet, sekä polttoaineita. Suomi tuo Valko-Venäjältä raaka-aineita ja polttoaineita, valmiita tuotteita ja kemiallisia aineita ja tuotteita.

Pääkaupunki Minsk on talouden ja hallinnon keskus ja sen ohella merkittäviä kauppapaikkoja ovat Brest, Vitebsk, Gomel, Mogiljov ja Grodno. Suuria kuljetus- ja logistiikkakeskuksia on suunnitteilla Minskin, Brestin ja Vitebskin alueille. Kauttakulkuliikenteellä on suuri merkitys Valko-Venäjän taloudelle. Puolasta Brestin kautta kulkee Moskovaan moottoritie M1 ja moottoritie M20, joka kulkee pohjois-eteläsuunnassa Riiasta Vitebskin ja Mogiljovin kautta Kiovaan.

Valko-Venäjän markkinat ovat kompaktit ja helposti hahmotettavissa. Nykyinen talouden alamäki on taittumassa ja maalle ennustetaan piristyvää talouskasvua vuosina 2013-2014. Valko-Venäjän liiketoimintakulttuuri on helppo omaksua, vaikka liiketoiminta perustuu vahvasti viranomaisten avulla suhteiden luomiseen ja hierarkian korostamiseen neuvottelutilanteissa. Valko-Venäjän markkinat ovat vain 2,5 tunnin lentomatkan päässä Suomesta ja hyvä alku on käväistä Minskissä pidettävissä toimialanäyttelyissä, joissa helposti saa kontakteja ja perehtyy sen hetkiseen markkinatilanteeseen Valko-Venäjällä.

Ota yhteyttä – Sarus palvelee teitä myös Valko-Venäjällä oman paikallisedustajan avustuksella.

startti_valkovenaja

Startti Valko-Venäjä-kauppaan -opas

Täytä alle yhteystietosi ja lataa ilmainen Turun rakennemuutos- toimistolle laatimamme PDF-opas Valko-Venäjänkaupasta!


Nimi (pakollinen)

Sähköposti (pakollinen)

Yritys

Potentiaalisia aloja kaupankäynnille Valko-Venäjän kanssa:

– Energia-alan modernisaatiohankkeet
– Vaihtoehtoiset energiamuodot -.puu, turve, bioenergia
– Energiatehokkuus
– Koneet ja laitteet teollisuuden modernisaatioon
– Vaatetusteollisuuden sopimusvalmistus
– Puu- ja puunjalostusteollisuus, huonekaluteollisuuden sopimusvalmistus
– IT-sektorin kehittäminen ja Minskin teknologiapuisto (presidentinhallinnon prioriteetti)

Käytännön vinkkejä Valko-Venäjän kaupan aloittajille:

– Tee markkinaselvitys ja perehdy kilpailutilanteeseen.
– Selvitä tarvitsetko sertifikaatteja.
– Valitse itsellesi hyvä paikallinen kumppani, kun aloitat markkinointityön Valko-Venäjällä.
– Olisiko venäläisestä kumppanistasi hyötyä ja synenergiaa Valko-Venäjän markkinoilla?
– Selvitä kuljetusvaihtoehdot Balttian kautta.
– Käytä asiantuntijoita apuna.

Valko-Venäjä pähkinänkuoressa

Asukkaita: 9,6 milj.
Pinta-ala: 207 600 km²
Pääkaupunki: Minsk
Rahayksikkö: Valko-Venäjn rupla (BYR)
Etniset ryhmät: Valko-venäläiset 78%, venäläiset 13%, puolalaiset 4%, ukrainanalaiset 3%
Verotus: tulovero 12%, yhtiövero 24% ja arvonlisävero 20%
Suurimmat kauppakumppanit: Vienti: Venäjä, EU, Ukraina, Kiina, Puola
Tuonti: Venäjä, Saksa, Kiina, Yhdysvallat

Valko-Venäjä itsenäistyi vuonna 1991. Maata on kutsuttu Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi, jossa valta on keskittynyt vuonna 1994 presidentiksi valitulle Aleksander Lukashenkolle. Valta on keskittynyt presidentin lähipiirin käsiin ja Valko-Venäjä on entisistä neuvostotasavalloista eniten säilyttänyt läheiset suhteet Venäjään. Valko-Venäjän talous perustuu vielä suurelta osin viisivuotissuunnitelmiin, minkä ansiosta maan talouden painopisteet ovat tiedossa etukäteen.

Valko-Venäjäm teollisuussektorilla ovat edelleen voimissaan sellaiset tunnetut brändit kuin Belarus-traktorit ja Maz-kuorma-autot. Neuvostoaikana jo perustettu Gomelin puimuritehdas, nykyisn Golselmash, on sekin merkittävä toimija teollisuussektorilla. Suuri osa Valko-Venäjän teollisuusyrityksistä on ryhmittyneenä suuriin konserneihin ja assosiaatioihin, joiden kautta on helpompi ottaa yhteyttä kuin yksittäisiä yrityksiä kontaktoimalla. Valko-Venäjä kuuluu Venäjän ja Kazakstanin kanssa Tulliliittoon mutta WTO-neuvottelut ovat Valko-Venäjän osalta vielä alkuvaiheessa. Valko-Venäjällä on useita vapaatalousalueita, joissa yritykset nauttivat veronalennuksista.

Valko-Venäjän viennin perusta  on koneiden ja laitteiden, kivennäisainetuotteiden, kemianteollisuuden ja tekstiilien sekä metallien ja elintarvikkeiden vienti. Maa on riippuvainen tuontiöljystä ja kaasusta, joten vaihtoehtoiset energiamuodot kuten turve on määritelty kehittämistoimien kohteeksi. Maan sähköverkko kaipaa myös investointeja, samoin maatalouden alkutuotannon tehostaminen ja maataloustuotteita jalostavan teollisuuden kasvattaminen ja modernisointi. Rakennusaineteollisuutta on jo uudistettu ja kaikissa mainituissa investointihankkeissa on vahvasti mukana Valko-Venäjän valtio ohjaavana, kontrolloivana ja suurelta osin myös rahoittavana osapuolena.

Valtion suuri vaikutusvalta talouselämässä on yhtäältä markkinoiden negatiivisia piirteitä, mutta toisaalta Valko-Venäjä joutuu asteittain yksityistämään suuria teollisuuslaitoksia tehokkuuden nostamiseksi. Valtion rautainen kontrolli toisaalta näkyy positiivisena esim rikollisuuden vähäisyytenä ja presidentin suuri vaikutusvalta  voi olla myös hyvä asia vaikkapa strategisten sopimusten tulkinta-asioissa. Maa sijaitsee IVY-maiden ympäröimänä ja läntisen Euroopan ja Idän välissä. Maassa tuotetut tuotteet ovat  helposti kuljetettavissa niin Keski-Euroopan kuin Itä-Euroopan sekä erityisen hyvin myös Venäjän markkinoille.

 

© 2011 Sarus Oy